ULKOMAAT 13.8. 19:07

1 kuva summaa Kiinan maailman­valloituksen, jossa alkaa nyt uusi vaihe: ”Ketä vastaan tätä aseellista imperiumia luodaan?”

Sadat miljardit dollarit ovat Kiinan ”pehmeää valtaa”, jolla se pala palalta valloittaa jalansijaa maailmassa.

Xinhua / AOP, IS, Sun Ruibo / Zuma / MVphotos

https://is.mediadelivery.fi/img/300/ad56ddfebf73463ca395a12e2301c637.jpg
Kiinan sotalaivat kävivät pari viikkoa sitten Itämerellä ja Suomessakin. Samoihin aikoihin uutisoitiin Kiinan perustavan ulkomaille ensimmäisen sotilastukikohtansa Afrikan sarveen Djiboutiin. Aseet eivät silti ole keino, jolla Kiina kasvattaa valtaansa.

– Aikamoinen imperiumi on luotu vähin äänin. Se fakta on jäänyt eurooppalaiselta yleisöltä vähän sivuun, kun olemme viime vuodet tarkkailleet Venäjää ja tietysti Yhdysvaltoja, huomauttaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.

Vielä edellisinä vuosisatoina siirtomaita pidettiin kurissa niin sanotulla tykkivenediplomatialla. Kiina sai karvaasti kokea tämän muun muassa 1800-luvulla.

Nyt Kiina havittelee maailman seuraavaksi suurvallaksi, mutta jalansijaa ei enää oteta aseilla vaan rahalla. Kuten otsikot viime vuosilta kertovat:

”Kiinalaiset haukkasivat 7,7 miljoonaa hehtaaria peltoa Australiasta” (MT, 2016).

”Kiina ostaa maata Etelä-Amerikasta ruoantuotantoa varten” (Talouselämä 2015).

”Kiina hankkii Ukrainasta valtavan maanviljelysalueen” (HS 2013)

https://is.mediadelivery.fi/img/300/312a8d8944234adba37cf1da52762b78.jpg

Eikä pelkästään viljelymaata. Afrikan ja Etelä-Amerikan jälkeen kiinalaiset ovat panostaneet Itä-Eurooppaan, jonne nousee teitä, satamia, siltoja ja rautateitä, joita pitkin teollisuus- ja maataloustuotantoa kuljetetaan kiinalaisille kuluttajille. Yksi nykyisin kiinalaisten omistamista satamista on Kreikan Pireus, joka on Kiinan ”uuden silkkitien” portti Eurooppaan.

Lisäksi Kiinan valtiojohtoiset yhtiöt ovat kahmaisseet itselleen kaivoksia kautta maailman: kuparia Perusta, nikkeliä Papua-Uudesta-Guineasta ja rautamalmia Australiasta.

Sun Ruibo / Zuma / Mvphotos

https://is.mediadelivery.fi/img/300/b5e936684be64222a7308196b18d26f9.jpg
Kiina auttoi laajentamaan Mombasan satamaa Keniassa.

AOP

https://is.mediadelivery.fi/img/300/631b6f4874104a369b429da2380d86a2.jpg
Kiinalaiset junavirkailijat ottivat selfien ennen kuin ensimmäinen matkustajajuna Etiopian Addis Abebasta Djiboutiin lähti liikkeelle lokakuussa 2016. Rautatie on kiinalaisten rakennuttama.

– Tutkijoiden kesken puhutaan ”pehmeästä vallasta”. On maita kuten Venäjä, jotka käyttävät ”kovaa valtaa”, eli sotilaallista voimaa, ydinaseeseen viittaamista. Perinteistä näkyvää valtapolitiikkaa. Kiina taas käyttää toista mallia, jota se on kulissien takana rakentanut jo pitkään. Kiina luo muille maille taloudellisia riippuvaisuuksia itseensä. Näin on tapahtunut Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, jopa Euroopassa. Myös Yhdysvallat on huomattavan riippuvainen Kiinan taloudesta, toteaa Tiilikainen.

Kiina on astunut tilalle sitä mukaa, kun länsi on vetäytynyt. Yhdysvaltain kiinnostus Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa on vähentynyt kylmän sodan jälkeen. Lisäksi Kiinan nousu ja sodat Lähi-idässä ovat johtaneet resurssien suuntaamiseen muualle.

Siksi ei ole ihme, että Kiinan rahavaltaan suhtaudutaan kaksijakoisesti: Onko se ainoa maailman valta, joka on kehittyvien maiden pelastaja, vai onko tämä uuden siirtomaavalta-ajan alkua?

– Kolonialismi on vähän suorasanainen ilmaisu. Ei Kiina mitään ilmaiseksi tee. Viime kädessä on ajateltu, että kaikki rakentaminen palvelee Kiinan omia tarkoitusperiä. Mutta eihän kasvavalle suurvallalle ole haittaa tukijoista ja ystävistä maailman eri kolkista, Tiilikainen huomauttaa.

Kiina on taloussatsausten ohella avaamassa jo uutta vaihetta ulkopolitiikassaan. Sotilaallista näkyvyyttä on viime viikkoina seurattu Itämerta myöten.

– Tällainen kuuluu ilman muuta suurvallan toimintatapoihin.

– Jäin silti laivastovierailun jälkeen pohtimaan, että mikä on Kiinalle se ensimmäinen uhkakuva, johon se sotilaallisesti valmistautuu? Se ei ole vielä selkeää. Ketä vastaan tätä aseellista imperiumia luodaan? pohtii Tiilikainen.

Liu Yongqiu / Zuma / Mvphotos

https://is.mediadelivery.fi/img/300/3ca802bed56e49d99c3ece41bc83da8c.jpg
Kiinalaiset ja kreikkalaiset virkamiehet iloitsivat Kiinan panostuksista Thessalonikin talouteen.

Mike Stotts / Splash News

https://is.mediadelivery.fi/img/300/174bed89496f4162a132374684d3fdb5.jpg
Autovalmistaja Faraday’s Futuren tehtaan rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2016. Yhtiön näkyvin sijoittaja on toimitusjohtajana toimiva kiinalainen miljardööri Jia Yueting.

Hurjia summia rahaa maailmalle

Kiina investoi aggressiivisesti varojaan ympäri maailmaa ja yhä kiivaampaa tahtia. Yksin viime vuonna Kiinan investointien määrä kasvoi liki 50 prosentilla 175 miljardiin dollariin. Määrä on kaksinkertaistunut vuodesta 2012, listaa amerikkalainen ajatushautomo American Enterprise Institute for Public Policy Research (AEI).

Vuosina 2005–16 Kiinan ulkomaisten sijoitusten ja rakennushankkeiden yhteenlaskettu arvo oli AEI:n mukaan huikeat 1 500 miljardia dollaria.

Saksalaisen Mercator Institute for China Studies -tutkimusinstituutin ja yhdysvaltalaisen tutkimusyhtiö Rhodium Groupin tekemän tutkimuksen mukaan Kiinasta ulkomaille suuntautuvien suorien sijoitusten yhteispotti kasvoi viime vuonna miltei 40 prosenttia, yhteensä 200 miljardiin dollariin.

Vaikka Afrikasta onkin viime aikoina kuultu uutisia kiinalaisten jättisijoituksista, Yhdysvallat on edelleen ykköskohde. Viime vuonna sinne sijoitettiin yli 50 miljardia dollaria kiinalaisrahaa. Tämä on herättänyt presidentti Donald Trumpin ärtymyksen.

Uusia ennätyksiä tehtiin energiainvestoinneissa, joihin sijoitettiin 30 miljardia dollaria. Kiinalaisia kiinnostavat maakaasu ja vaihtoehtoinen energiantuotanto.

Uusi sijoitusala oli matkailu, etenkin hotellit. Niihin maailmalle virtasi 20 miljardia dollaria. Tällä sektorilla myös Suomi on kasvattanut kiinalaisten kiinnostusta.

Suomi onkin vuosina 2005–17 kerännyt 10,74 miljardia dollaria kiinalaisrahaa. Siitä tosin suurin potti, 8,6 miljardia, tuli viime vuoden Supercell-kaupasta. Energia-alalle on sijoitettu 1,95 miljardia ja teknologiaan 190 miljoonaa dollaria.

Vertailun vuoksi: samana ajanjaksona Ruotsiin on tehty sijoituksia 5,86 miljardia euroa.

Loikka aiemmasta on huikea, sillä Kiinan Suomen suurlähetystön laskelmien mukaan kiinalaiset sijoittivat vuosina 1951–2014 Suomeen yhteensä vain 117 miljoonaa euroa.

– Ilman sitäkin (Supercell-kauppaa) sijoitukset olivat yli kymmenen kertaa suuremmat kuin aiemman 65 vuoden aikana yhteensä. Se on huima kasvu, sanoi Shanghaissa Finpron Invest in Finland -yksikön johtajana toimiva Zhu Bin Taloussanomille keväällä.

Kiinalaisten ulkomaansijoitusten tahti on hiipunut viime aikoina, sillä Kiinan hallinto on ottanut käyttöön uusia rajoituksia ulkomaisille sijoituksille. Tämä johtuu viimeaikaisesta pääomapaosta Kiinasta, joka AEI:n arvion mukaan oli huikeata 800 miljardia viime vuonna.

– Uskon, että vuosi 2016 saattoi olla huippuvuosi vähään aikaan, sanoo Finpron Zhu kiinalaisten sijoituksista ulkomaille ylipäätään.