23/50
TERVEYS
17.7. 16:09

Professori listaa 8 järjetöntä ruokatrendiä – ”Ihan höpöä”

RUOKAVALIOT Moni terveelliseksi väitetty, suosittu ruokavalio perustuu uskomuksille, jotka eivät pidä paikkaansa.

Colourbox

http://is.mediadelivery.io/img/300/d0269205b88a47ac8e980c6d8bbd9120.jpg
Ravitsemustieteilijä Mikael Fogelholmin mukaan ruokapyramidi on parempi kuin trendikkäät paleo- karppaus- tai maidonvälttylydieetit.
Osa suomalaisista elää vähän niin kuin keskiajalla, jolloin tieteellistä tietoa ei ollut käytettävissä, ajattelee Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. He luottavat ruokavaliota suunnitellessaan enemmän joko omaan tai naapurin kokemukseen kuin tutkittuun tietoon.

Netissä liikkuu aktiivisia kirjoittajia ja mielipidevaikuttajia, jotka luottavat vain sellaisiin tutkimustuloksiin, jotka tukevat heidän omia kokemuksiaan tai mielipiteitään.

– Ravitsemustiede on hyvin vaikea ja monimutkainen tutkimuskohde. Jos on mitä tahansa mieltä jostakin asiasta, niin aina löytyy joku tutkimustulos oman mielipiteen tueksi.

Liisa Takala

http://is.mediadelivery.io/img/300/ca144d57cd77452ca9fc0989db553864.jpg
–Suomalainen ruokapyramidi on yksi maailman moderneimpia ja parhaiten tieteeseen perustuvia suosituksia, Mikael Fogelholm painottaa.

Sama ruokavalioonsa ideologian lailla suhtautuva, äänekäs porukka ajattelee, että suomalaiset, kansainvälisesti arvostetut ravitsemustieteen asiantuntijat ovat joko elintarviketeollisuuden lahjomia tai muuten vain ajastaan jälkeen jääneitä. Ajattelutapa suututtaa professoria.

– Suomalainen ravitsemustiede on kansainvälisesti mitattuna korkeatasoista. Käymme puhumassa kansainvälisissä kongresseissa, kirjoitamme oppikirjoihin ja olemme mukana kansainvälisissä tutkijaryhmissä. Jos suomalaiset olisivat jotenkin ulkona kelkasta, emmehän me olisi mukana tiedemaailmassa, Fogelholm huomauttaa.

Suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan rakennettu ruokapyramidi perustuu sen sijaan uusimpaan tutkittuun tietoon. Se ohjaa syömään enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa ja kasvirasvoja. Vähemmän pitäisi syödä lihaa, sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa.

– Suomalainen ruokapyramidi on yksi maailman moderneimpia ja parhaiten tieteeseen perustuvia suosituksia. Ei ole yhtä ainoaa terveellistä ruokavaliota, mutta tietyt asiat yhdistävät terveellisiä ruokavalioita. Niihin liittyy runsas kasvikunnan ruokien, kasviöljyjen, täysjyväviljan ja palkokasvien käyttö.

Fogelholm listasi Ilta-Sanomien pyynnöstä ruokavillityksiä, joilla ei useimmiten ole mitään tieteellistä pohjaa tai joiden tieteellinen pohja on vähintäänkin hutera tai kyseenalainen.

1. Karppaus

Seppo Samuli / Lehtikuva

http://is.mediadelivery.io/img/300/b3c40fa2b18e4e569f036db31f1bf8ec.jpg
Suomalaisen ruokapyramidin mukaan punaista lihaa ei tulisi syödä kovin paljon.


Sittemmin hiipuneessa karppausvillityksessä paitsi vältettiin hiilihydraatteja, pyrittiin tekemään kaikki vastoin virallisia ravitsemussuosituksia. Eläinrasvaa pidettiin terveellisenä ja rypsiöljyä suorastaan vaarallisena.

– Karppauksessa hyvä puoli oli se, että varmaan karppaajamiehetkin lisäsivät vihannesten käyttöä ja vähensivät sokerin ja vaalean viljan käyttöä. Mutta kun hiilihydraatteja vähennettiin, tilalle tuli kauheasti eläinrasvaa ja eläinkunnan tuotteita, mikä ei ole hyvä asia. Kuitupitoisten viljojen välttely ei myöskään ole hyvä asia. Pidän lopputulosta enemmän huonona kuin hyvänä.

2. Kivikautinen ruokavalio eli niin sanottu paleodieetti

Kivikautista ruokavaliota noudattavat ajattelevat, että meidän pitäisi syödä samalla tavalla kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Kivikaudella ei ollut viljaa, sokeria, suolaa tai maitovalmisteita, joten dieetissä niitä vältellään. Sen sijaan suositaan vihanneksia, hedelmiä, lihaa ja kalaa.

– Tämä muistuttaa karppausta. Jos jättää pois täysjyväviljan ja maitovalmisteet, niin pois jää ihan hyviä asioita. Mutta jos on syönyt tosi epäterveellistä sekaruokavaliota ja jättää pois suolan ja sokerin ja rupeaa syömään vihanneksia ja hedelmiä, lopputulos voi olla ainakin vanhaa selvästi parempi.

Kivikautiseen ruokavalion mukana saattaa tulla syöneeksi kuitenkin liikaa eläinrasvaa. Professori huomauttaa lisäksi, että ruokavalio perustuu uskomuksiin, jotka eivät pidä paikkaansa.

– Ei pidä paikkaansa, etteivät ihmisten geenit ole muuttuneet mihinkään kivikaudelta. Esimerkiksi monissa maissa, kuten Suomessa, suurin osa ihmisistä ei ole laktoosi-intolerantteja, mikä osoittaa, että geenit sopeutuvat sellaisiin asioihin, joita ei kivikaudella ole ollut.

3. Gluteenittomuus

Gluteenitonta ruokavaliota suosivat nykyään monet muutkin kuin keliaakikot. Amerikasta lähteneessä trendissä ajatellaan, että hyvin moni on yliherkkä gluteenille, vaikkei sairastakaan keliakiaa.

– Tutkijat eivät ole ollenkaan vakuuttuneita siitä, että gluteeniyliherkkyyttä on oikeasti olemassa. Jos sitä on olemassa, se ei ole sen yleisempää kuin keliakia.

Fogelholmin mukaan keskustelussa saattaa mennä sekaisin gluteeniyliherkkyys ja suoliston yliherkkyys erilaisille lyhytketjuisille, FODMAP-hiilihydraateille. Tällaisia hiilihydraatteja on muun muassa rukiissa ja sipulissa.

Riikka Hurri

http://is.mediadelivery.io/img/300/29236716ee6048659914a9993262103c.jpg
Jotkut valitsevat gluteenitonta ruokaa silloin, kun huvittaa.

Suomalaiset vaativat usein ravintoloissa gluteenitonta vaihtoehtoa. Nykyään on jopa ravintoloita, jotka ovat keskittyneet gluteenittomaan ruokaan, mikä on Fogelholmin mielestä hieman hassua.

– Keliaakikon kannalta on toisaalta hyvä asia, että gluteenitonta tarjontaa tulee enemmän. Huono puoli on se, että nyt ihmiset voivat valita gluteenitonta ruokaa, kun heitä huvittaa ja olla valitsematta, kun ruoka on riittävän hyvää. Keliaakikko ei tällaista valintaa voi tehdä. Ruoan tarjoaja saattaa pahimmassa tapauksessa kuvitella, että ei se niin tarkkaa ole, onko ruoka täysin gluteenitonta vai ei.

Viljan kuidut pitävät kuitenkin yllä hyvää mikrobikantaa suolistossa, eikä niitä pitäisi vältellä ainakaan terveyssyistä. Täysjyväviljan terveyshyödyt ovat kiistattomat.

– Gluteenittoman ruokavalion suurin ongelma on, että jos viljavalmisteet jäävät kokonaan pois, kuitulähteiden kirjo köyhtyy. Minusta se on turha ruokavalio niille, joilla ei ole asian kanssa ongelmia.

4. Maito on myrkkyä -ajattelu

Maito ja maitotuotteet eivät ole epäterveellisiä, vaikka moni välttelee niitä viimeiseen asti. Ne monipuolistavat ruokavaliota ja torjuvat tutkitusti kakkostyypin diabetesta. Toisaalta maitovalmisteet eivät ole terveellisen ruokavalion kannalta yhtä välttämättömiä kuin esimerkiksi täysjyvävilja, vihannekset, hedelmät tai kasviöljyt.

– Jotkut väittävät, että erityisesti rasvattomat maitovalmisteet olisivat jollain tavalla epäterveellisiä ja luonnottomia. Se on ihan hassu väite. Meillä ei ole mitään tieteellistä todistusaineistoa siitä, että rasvattomat maitovalmisteet olisivat epäterveellisempiä kuin rasvaiset maitovalmisteet.

5. Sokeri on kaiken pahan alku -ajattelu

Sokerista on tullut monille ruokavihollinen numero yksi. Heidän mielestään sokerin poistaminen ruokavaliosta ratkaisee kaikki ongelmat. Professori uskoo, että ajattelu johtuu siitä, että maailma on helppo hahmottaa, kun on vain yksi vihollinen.

– Aikuinen voi aivan hyvin syödä 50, 60 tai 70 grammaa sokeria päivässä ja lapsi puolet tästä määrästä, eikä siinä ole mitään ongelmaa terveyden kannalta. Liika sokeri on ilman muuta haitallista.

Sokerin lähteet ovat erilaisia: jogurtissa ja virvoitusjuomassa voi olla molemmissa 10 prosenttia sokeria, mutta silti jogurtti on paljon terveellisempi vaihtoehto.

– Jogurtissa on erilaisia vitamiineja, kivennäisaineita ja proteiineja. Lisäksi jogurtin 10 prosentissa sokeria ei ole lisättyä sokeria kuin 5 prosenttia. Kun ihmiset vertailevat sokerimääriä, niin ne antavat vähän väärän kuvan. Sokeria ei pidä syödä liikaa, mutta sen kanssa ei tarvitse olla ehdoton.

6. E-koodipelko

Luonnonmukaisuuden nimeen vannoville E-koodeista on muodostunut varsinainen kammo. Lisäaineiden terveyshaitoista ei kuitenkaan ole mitään erityistä näyttöä. Fogelholm muistuttaa, että E-koodeja ei voi niputtaa yhteen, koska jokainen lisäaine kertoo aivan erilaisesta kemiallisesta yhdisteestä.

– Useimmat yhdisteet ovat hyvin luonnollisia, niitä on ruoassa tai niitä käytetään ruoanvalmistuksessa muutenkin. E-koodit ovat lisäaineita, jotka mahdollistavat valmisruokien ja puolivalmisteiden käytön. Suurin osa ihmisistä ei varmaan olisi kovin kiinnostunut siitä, jos palattaisiin 100 vuotta sitten vallinneeseen ruokakulttuuriin, jolloin ruoka jouduttiin tekemään alkutekijöistä asti itse.

E-koodeja välttelevät pitävät voita margariinia terveellisempänä, koska siinä on vähemmän E-koodeja. Ajatukselle ei ole mitään perusteita, professori huomauttaa.

– Luonnollisuuden suosiminen on varmaan vastareaktio maailmalle, joka muuttuu koko ajan teknologisemmaksi ja digitaalisemmaksi. Ehkä näin halutaan säilyttää jotain kytkentää omiin juuriin ja vanhaan aikaan. Ajatellaan, että kaikki muu saa kyllä muuttua tosi moderniksi ja viimeisen kehityksen mukaiseksi, kunhan ruoassa ei ole E-koodeja.

7. Superfoodit

Leena Koskela

http://is.mediadelivery.io/img/300/1adcb30a39e9470ca38bae41a8da56b2.jpg
Fogelholm pitää hölmönä sitä, että superfoodeja rahdataan maailman toiselta laidalta.

Yksittäiset elintarvikkeet eivät vaikuta ratkaisevasti ruokavalioon. Sillä ei ole väliä, syökö paljon mustikkaa tai gojimarjaa. Ravitsemustieteen professori pitää erityisen hölmönä sitä, että superfoodeja pitäisi rahdata toiselta puolelta maailmaa, kun Suomen metsät ovat pullollaan lakkaa ja mustikkaa, jotka täyttävät superruoan periaatteet täysin. Myös kaurapuuroa, ruisleipää ja rypsiöljyä voidaan pitää eräänlaisina superfoodeina.

– Luokittelu tällaisiin ulkomailta tuotuihin marjapohjaisiin tuotteisiin on kapea näkemys. Minusta koko superfoodin käsite on lähinnä markkinointitermi, jolla myydään enemmän mielikuvia kuin oikeaa totuutta.

8. Kaiken rasvan korvaaminen kookosöljyllä

Sosiaalisessa mediassa kookosöljyyn yhdistetään monia terveysvaikutuksia, joilla ei ole mitään tieteellistä pohjaa. Professori muistuttaa, että kookosöljy on täynnä lyhyitä ja keskipitkiä tyydyttyneitä rasvoja.

Vaikka nämä rasvahapot ovat vähemmän haitallisia kuin lihan tai maitovalmisteiden tyydyttyneet rasvat, ei niitä terveellisinäkään voi pitää – varsinkaan silloin, jos ne korvaavat esimerkiksi rypsi- tai oliiviöljyä. Ainakaan terveyssyistä kookosöljyä ei siten kannata suosia.

– Väite siitä, että kookosöljyssä olisi jotain terveyttä edistävää, on ihan höpöä. Sille ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Minusta kookosöljyä voidaan käyttää tuomaan makua joihinkin ruokiin, mutta sen käytön perustelu terveysasioilla on ihan turhaa.

http://is.mediadelivery.io/img/300/bdd4d34981134b0bbe81c4b1b891b7e9.jpg