TERVEYS 20.4. 13:56

Onko sinulla hyvä kunto? Helppo porrastesti kertoo, olisiko syytä tehdä jotain

KUNTO Moni viettää suurimman osan päivästään paikallaan, mikä näkyy usein myös kunnossa.

Colourbox

http://is.mediadelivery.io/img/300/495f874f38e240428aac6e6b3b7da741.jpg
Kunto on hyvä terveyden mittari.
Ainoastaan neljännes aikuisista täyttää UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Jaana Sunin mukaan terveysliikunnan suosituksen eli 150 minuuttia viikossa.

– Minua huolestuttaa vielä enemmän se, että 25 prosenttia ei harrasta edes kohtuullisesti kuormittavaa liikuntaa, kuten kävelyä, yhteen menoon yhtäkään kymmentä minuuttia viikossa, Suni toteaa.

Liikkumattomuus on Sunin mukaan neljänneksi suurin kuolleisuuden aiheuttaja. Yhteiskuntamme on muuttunut niin, että istumme yhä enemmän.

– Kehitys on yllättänyt meidät. Arkiliikunta on lähes loppunut. Aiemmin emme ole edes ymmärtäneet, kuinka tärkeää arkiliikunta on meille ollut. Yritämme saada ihmisiä liikkeelle siksi, että fysiologiamme ei kestä paikallaan oloa, Suni kertoo.

Liika yleistäminen kunnosta puhuttaessa ei kuitenkaan Sunin mukaan kannata.

– On myös joukko ihmisiä joilla kestävyyskunto ei nouse, vaikka treenaisi. Geenit määrittelevätkin noin puolet siitä, millainen kunto ihmisellä on. Jos kestävyyskuntoharjoittelu ei auta, ominaisuudet voivat kuitenkin olla paremmat esimerkiksi lihaskuntoharjoitteluun.

Missä menee hyvän kunnon raja?

Kunto on Sunin mukaan yksi terveyden hyvistä mittareista.

– Lähtökohtana on terveys. Jos nuorena emme harjoita kuntoa, voivat vaikutukset näkyä muun muassa sydämen rakenteessa. Tämä taas tarkoittaa usein, että hyvään kuntoon voi olla vaikeampi päästä aikuisena.

Kuntoa voidaan mitata eri tavoin. Kestävyyskuntotestit mittaavat maksimaalista hapenottokykyä. Sunin mukaan sen seuraamisen hyvä indikaattori on MET-arvo. 1 MET vastaa hapenkulutuksen arvoa 3,5 ml/min/kg, joka on ihmisen perusaineenvaihdunnan taso levossa. Kohtuullisesti kuormittava liikunta on MET-arvoina 3,0–5,9.

Omaa kuntoaan voi tarkkailla myös itse. Hyvä tapa on Sunin mukaan kokeilla portaiden nousemista.

– Tarkkaile kuinka monta kerrosväliä jaksat nousta väsymättä. Jos jo muutaman kerroksen nouseminen tuottaa ongelmia, kannattaa asiaan kiinnittää huomiota. Vanhemmilla ihmisillä useamman kerrosvälin nouseminen voi ennustaa terveyden kannalta parempaa tulevaisuutta.

Toinen asia, jota kannattaa Sunin mukaan tarkkailla, ovat normaalit askareet.

– Jos huomaat, että asiat joita olet ennen pystynyt tekemään, eivät enää suju, on tilanne huolestuttava. On tietenkin myös niitä, jotka eivät voi verrata itseään aiempaan, sillä heillä ei vähäisen liikunnan takia ole tietoa aiemmasta kunnostaan.

Kuntoa voi alkaa parantaa pienillä teoilla

Jos itsellä ei ole urheilutaustaa, voi äkkinäinen, intensiivinen liikunta voi olla terveyden kannalta vaarallistakin.

– Tällaisessa tilanteessa kuntoilun voi aloittaa vaikka kevyellä kävelyllä tai pyöräilyllä. Jos mahdollista, kannattaa auto vaihtaa työmatkalla osittain tai kokonaan kävelyyn tai pyöräilyyn.

Telkkaria katsoessa Suni neuvoo kokeilemaan vaikka seisomista tai pientä jumppaa.

Yhtenä ihmisiä liikuttavana asiana Suni mainitsee tekniikan.

– Pokemon Go -peli on saanut nuoret ja aikuiset liikkeelle. Tällaisia pelejä tarvitaan lisää.

Myös luontoliikunta on nostanut Sunin mukaan päätään.

– Kävely maastossa on hyvä tapa kohottaa kuntoa.

Ongelmiin on alettu puuttua

Vaikka Suomessa kuntotilanne ei olekaan vielä paras mahdollinen, voimme silti olla ylpeitä siitä, että ongelmat on havaittu ja niitä on alettu hoitaa.

– Suomessa otettiin ensimmäisenä maailmassa käyttöön suositukset istumisen vähentämiseksi. Myös kouluissa asia on huomioitu. Luokissa ei tarvitse istua jatkuvasti, vaan oppilaat saavat liikkua ja opetusta on siirretty pihalle. Myös monet työpaikat tukevat eri tavoin liikuntaa esimerkiksi suihku- ja pukeutumistiloilla ja liikuntaseteleillä. Tällainen toiminta ei kuitenkaan tavoita vielä valitettavasti kaikkia, mutta suunta on loistava. Suomi voi olla ylpeä tästä, Suni toteaa.

Jos oma terveys ja kunto huolestuttavat, neuvoo Suni ottamaan yhteyttää lääkäriin.

– Lääkäri osaa kartoittaa tilannetta. Vastaanotolla voidaan tehdä rasitustestejä, joiden avulla voidaan ohjata aloittamaan liikkuminen terveyden kannalta turvallisesti.

Myös kuntotestiin hakeutuminen voi olla monelle silmät avaava kokemus. Suni pelkää kuitenkin, että ihmiset eivät vielä uskalla tulla niihin.

– Monet kokevat kuntotestit pelottavana. Monilla voi olla huonoja kokemuksia esimerkiksi koulujen Cooperin testeistä. Testaus on kuitenkin muuttunut paljon vuosien mittaan, joten testejä on turha pelätä, Suni sanoo.

Suni korostaa, että kunnon aleneminen vanhetessa on väistämätöntä.

– Itseänikin ottaa välillä päähän, että en enää jaksa juosta mäkiä. Näin tapahtuu kuitenkin joka tapauksessa, vaikka liikkuisikin. Toisaalta myös erilaiset sairaudet voivat vaikeuttaa liikkumista vanhemmiten.

Kaikki lähtee itsestä

Nopein tapa lähteä kohottamaan kuntoa on Sunin mukaan löytää liikuntamuoto, joka sytyttää.

– Jotkin löytävät liikunnan ilon tanssista, toiset vaikka jumpasta. On tärkeää, että pitää harrastamastaan liikunnasta, sillä silloin motivaatio säilyy. Jokaiselle löytyy varmasti jotakin.

Monille yksin tapahtuva liikunnan harrastaminen voi tuntua vaikealta. Yhteistä tekemistä kannattaakin keksiä ja ehdottaa lähipiirille tai vaikka taloyhtiölle.

– Erilaisia liikuntatempauksia voi kokeilla järjestää – kasata vaikka taloyhtiössä oma kävelyporukka. Koirakaveri toimii monilla liikuntaa lisäävänä tekijänä.

– Perusterveyteen ei tarvitse olla urheilija. 20 minuuttia kolme kertaa viikossa on hyvä lähtökohta reippaammalle urheilulle. Paras henkivakuutus on mahdollisimman hyvä kestävyyskunto, Suni kiteyttää.