TALOUSSANOMAT 13.10. 8:38

Ex-pääluottamus­mies Ahjo-lehdessä: Romanialainen asui maakellarissa ja sai vain 120 euroa – kävi töissä Äänekosken jättityömaalla

TYÖVOIMA Entinen pääluottamusmies kertoo, ettei itäeurooppalaisten työmiesten asema ollut kunnossa.

Hannu Rainamo

https://is.mediadelivery.fi/img/300/1c76646923114dfe96f266d1d2aaeb51.jpg
Työmiehiä Äänekosken biotuotetehtaan työmaalla toukokuussa 2016.
”Orjatyötä ja ihmiskauppaa.” Näillä sanoilla kuvaa Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan työmaaolosuhteita siellä pääluottamusmiehenä toiminut Ari Harlamow Teollisuusliiton uusimmassa Ahjo-lehdessä.

Harlamow aloitti pestinsä jutun mukaan huhtikuussa 2015 ja se päätyi tämän vuoden elokuussa. Hän kuvaa pestiään inhimillisesti katsoen mahdottomaksi. ”Työntekijöitä oli 45 eri kansakunnasta 13 000: kuka viikon, kuka vuoden. Yli 40 hehtaarin rakennustyömaalla saattoi päivän aikana uurastaa 3 300 työntekijää. Eri alihankinta- ja vuokrafirmoja oli 1 500”, Harlamow kertoo.

Metsä Fibren biotuotetehdas oli Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi. Se valmistui aikataulussa ja otettiin käyttöön elokuussa. Tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa.

Taloussanomat kertoi joulukuussa, että vuoden 2016 marraskuussa ulkomaalaisten työntekijöiden osuus oli 40 prosenttia. Keikkatyöläisiä majoitettiin mm. läheiselle kentälle pystytetyssä parakkihotellissa ja Äänekosken vanha virastotalokin oli muutettu asunnoiksi.

Pääluottamusmies kertoo Ahjo-lehdessä, että työmaalla oli kolmannen asteen alihankintayrityksiä. Metsä Fibre oli esimerkiksi tilannut urakoitsijan, joka palkkasi liettualaisfirman tekemään pelti- ja eristystöitä. Tämän liettualaisyrityksen työntekijöillä oli vaikeuksia saada palkkaansa.

Harlamowin mielestä itäeurooppalaisia työntekijöitä käytettiin työmaalla hyväksi.

– Tämä on ihan ihmiskauppaa. Jos romanialaiselle sanotaan, että saat 300 euroa kuussa, niin mies lähtee, koska kotonakaan ei ole mitään, hän kertoo Ahjo-lehdessä.

Palkanmaksu on ollut Harlamowin mukaan aliurakoijille usein erittäin epämääräistä.

– Tilille on tietysti saattanut tulla sopimusten mukainen summa, mutta palkkapäivänä työntekijä maksaakin tietyn määrän takaisin työnantajalle. Tätä on yllättävä paljon. Takaisinmaksajien tuntipalkka voi paperilla olla 11 euroa tunnilta, mutta todellisuudessa 1 euro tunnilta.

Ehkä rajuin tapaus on romanialaisen työmiehen tarina. Hän asui tyhjän tontin homeelta haisevassa maakellarissa Suolahdessa. Mies sairastui mutta yritti tehdä kipeänäkin töitä. Lopulta poliisi haki hänet Äänekosken työmaan portilta.

Harlamowin mukaan miehelle oli maksettu palkkaennakkoa 800 euroa, mutta häneltä oli pidätetty summasta 680 euroa vaate- ja majoituskuluja. Näin miehelle oli jäänyt käteen vain 120 euroa. Miehen työnantajalla oli tilaajavastuulain edellyttämät paperit kunnossa.

Näin Metsä Fibre vastaa

Metsä Fibren Taloussanomille antaman vastauksen mukaan Äänekosken biotuotetehtaan rakannus toteutettiin tilaajavetoisena osaurakointina, jossa rakentaminen ja urakat oli jaettu useampaan pienempään osaan.

Yhtiön mukaan jokaisen työmaalla toimineen yrityksen oli täytettävä tilaajavastuulain mukaiset toimintaedellytykset, ja jokaisella työmaalla työskennelleellä työntekijällä oli henkilökohtainen veronumero ja kulkulupa.

Metsä Fibren mukaan tilaajavastuulain noudattamista valvottiin hyvin tarkasti. Metsä Fibren mukaan sellaisten yritysten työskentely työmaalla päättyi, mikäli ilmeni, ettei lainsäädäntöä tai työehtosopimusta noudatettu.

– Kuulimme kyseisestä muutamaa työntekijää koskevasta asiasta ja reagoimme heti, yhtiöstä kerrottiin Taloussanomille sähköpostitse.

Uutista päivitetty kello 9.28: Lisätty Metsä Fibren kommentit.