SUOMI 100 Päivitetty: 16.2. 14:25

Stalin yritti tuhota Helsingin jättimäisellä pommikoneiden operaatiolla – suomalaisten nerokas taktiikka oli kostautua varusmiehille

Helmikuussa 1944 Neuvostoliitto yritti pommittaa Helsingin maan tasalle. Santahaminassa talvisia pommitusöitä seurasi Olavi Aulamo. Hänestä näytti, että kaupunki tuhoutuu, mutta onneksi totuus oli toinen.

Helmikuussa 1944 jatkosotaa oli käyty jo yli 2,5 vuotta. Rintama ei ollut liikkunut mihinkään. Saksalaisilla sota Neuvostoliittoa vastaan meni kuitenkin jo huonosti: Stalingradin murskatappio vuonna 1943 sai aloitteen venäläisille, ja tammikuussa 1944 puna-armeija mursi Leningradin piirityksen.

Stalin käänsi katseen Suomeen. Hän aikoi irrottaa Suomen sodasta sellaisilla pommituksilla, joita ei oltu vielä täällä ennen nähty. Kaukotoimintailmajoukot saivat käskyn pistää Helsinki maan tasalla. Siihen varattiin kolme isoa iskua. Sadat pommikoneet iskivät helmikuussa 1944 kolmena yönä, tasan kymmenen päivän päivän välein.

Sot.virk. Eino Nurmi

http://is.mediadelivery.io/img/300/f0f5244fdba34c9f84dd1919788b82a9.jpg
Kalevankadun varrella oleva asuinrakennus palaa.

Kersantti N.Verronen

http://is.mediadelivery.io/img/300/64906c49a52546579f3d2a1db37255dc.jpg
Pommitusvauriot Kasarminkadun ja Punanotkonkadun kulmassa.

Tamperelainen Olavi Aulamo suoritti tuohon aikaan varusmiespalvelustaan Helsingissä Santahaminassa. Sotilassaari oli aivan taistelun ytimessä: keskustan itäpuolella sijaitsevan varuskunnan alueelle oli sijoitettu Raskas it-patteristo 1:n ilmatorjuntatykkejä, jotka ampuivat sulkuja kohti lähetystyviä pommikoneiden lauttoja.

– Ensimmäinen yö ei ollut niin paha, koska siinä oli sellaista taukoa. Mutta toinen ja varsinkin kolmas yö, uusia koneita tuli koko ajan, Aulamo kertoo ISTV:n suursarjassa 100 tarinaa sodasta.

– Ilmatorjunta ampui kuin vimmattu, mutta tuntui siltä, että ne eivät saa mitään aikaan. Vasta jälkeenpäin olen lukenut, että se olikin erinomaisen hieno torjunta!

Suomalaisilla oli onneksi jonkin verran ajanmukaisia it-tykkejä ja tutkia. Ammuntataktiikka oli sille kalustolle suorastaan nerokas. Tykit ampuivat lähestyvien koneiden eteen tarkasti ennakkoon laskettua sulkuammuntaa. Helsinki oli jaettu useisiin ammuntakehiin, joille tykkien tulta keskitettiin koneiden etenemisen mukaan.


Katso video: Näin Helsingin ilmapuolustus toimi 1944

It-tykeillä oli käytössä erityisiä sulkuammuksia, jotka välähtivät voimakkaasti. Sulkuammunnan tarkoituksena oli häiritä lentäjiä pois kurssilta ja saada ne pudottamaan tappava lastinsa jo ennen kohdetta. Näin todella tapahtui, mikä ei tosin ollut hyvä asia Santahaminan varusmiehille.

Juhani Pesonen palveli pommitusten aikaan 16-vuotiaana Suomenlinnassa. Katso HSTV:n video alla.


Katso video: Juhani Pesonen koki Helsingin pommituksen Suomenlinnassa

– Sinne Santahaminaan ja meren jäälle niitä pommeja tippui aika lailla, Aulamo kertoo.

Helmikuun pommitukset aiheuttivat kaupungissa tuhoa, mutta vähemmän mitä Aulamokin pelkäsi. Helsinki pelastui.


Katso video: Näin Neuvostoliitto pommitti Helsinkiä helmikuussa 1944

Kuuntele jutun pääkuvana olevalta videolta, mitä Olavi Aulamo kertoo helmikuun 1944 pommitusöistä Santahaminassa, jonne putosi suuri määrä pommeja. Videon saat auki painamalla jutun pääkuvana olevaa kuvaa.

Siviiliväestön pommitukset olivat kiusana sekä talvi- että jatkosodassa. Kuuntele alla olevalta videolta, mitä pikkulotta Aira Kojo kertoo Lappeenrannan varuskunnan tuhoisasta pommituksesta talvella 1940.


Katso video: 100 tarinaa sodasta: Aira Kojo

Olavi Aulamo lähetettiin kesällä 1944 Kannaksen torjuntataisteluihin. Kuuntele alla olevilta videoilta, mitä kesän 1944 ratkaisutaisteluista kertovat Sakari Sippola ja Heikki Mälkki. Edellinen taisteli Kuuterselän vastahyökkäyksessä, jälkimmäinen kertoo kokemuksistaan Viipurin-Talin suunnalla.


Katso video: 100 tarinaa sodasta: Sakari Sippola

Katso video: 100 tarinaa sodasta: Heikki Mälkki

Kaikki 100 tarinaa sodasta -sarjan jaksot näet täältä.

Tietoja ilmatorjunnan ammuntamenetelmistä täydennetty 6.2. klo 9.32.