KOTIMAA 14.2. 6:23

Pilkkikisan sääntömuutos aiheutti riidan kalan kyvystä tuntea kipua – Tutkija kertoo, miksi muutos on hyvä

KALASTUS Tutkimustieto osoittaa, että kalat tuntevat kipua, mutta niiden kyvystä tiedostaa kärsimystä ei ole yksimielisyyttä. Luonnonvarakeskuksen asiantuntija ja pilkkiharrastaja pitää SM-pilkkien sääntömuutosta hyvänä asiana.

Pentti Vänskä

https://is.mediadelivery.fi/img/300/bc9465041d184dc4ab64ed19d4e33600.jpg
Pilkkijöitä kehotetaan tappamaan saalis heti.
Pitääkö kala tappaa heti pyydystämisen jälkeen, ja tuntevatko ne kipua? Nämä kysymykset ovat saaneet keskustelun kuumaksi pilkkikalastajien keskuudessa.

Ilta-Sanomat uutisoi perjantaina, että Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö teki viime viikolla SM-pilkkien kilpailusääntöihin muutoksen, jonka mukaan ”saaliiksi saatu kala edellytetään tapettavaksi välittömästi ennen talteenottoa”. Aiemmin säännöissä puhuttiin suosituksesta.

SM-pilkin kilpailujohtaja, Kuusamon Pilkkiviikon vetäjä Rauno Veteläinen kertoi Ilta-Sanomille saaneensa sääntömuutoksen takia paljon vihaista puhelua. Sääntöpäivitys on saanut ihmisiä perumaan osallistumisensa tapahtumaan.

– Tämä on sellaista viherpipertäjien hommaa taas, jos aletaan vaatia kalan tappamista välittömästi. En usko, että kala kärsii. Mielestäni sillä ei ole sellaisia tuntoaisteja, jyrähti koko elämänsä pilkkinyt Arvo Kallinen IS:lle.

Jussi Eskola

https://is.mediadelivery.fi/img/300/287e80e96a594ed8b61296a95997ee0b.jpg
Arvo Kallisella ei ollut hyvää sanottavaa sääntömuutoksista.

Pilkkikisan sääntömuutoksen taustalla on poliisille tehty tutkintapyyntö viime vuoden pilkin SM-kisoista. Keskisuomalaisen perussuomalaispoliitikon mielestä pilkkikilpailujen säännöt rikkoivat eläinsuojelulakia, jossa kielletään tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen eläimille.

Poliisi kuitenkin lopetti tutkinnan, koska pilkkikisaan osallistuva vastaa henkilökohtaisesti eläinsuojelulain noudattamisesta eikä säännöissä yllytetty rikokseen.

Kala tuntee kipua, mutta kärsiikö se?

Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntija ja itsekin pilkkiharrastajaksi tunnustautuva Ville Vähä sanoo sääntömuutoksen olevan perusteltu.

– Sääntö kuulostaa erittäin järkevältä. Ihan jo senkin kannalta, jos lihan haluaa myös käyttää: lihan laatu paranee, kun kalan tappaa nopeasti. Tämä pätee mihin tahansa eläimeen. Stressilihan laatu on heikompaa.

Keskustelu kalan kyvystä tuntea kipua on herättänyt pilkkijöiden parissa keskustelua, ja jotkut eivät usko kalan pystyvän kivun aistimiseen.

Vähä sanoo, että tieteen valossa asia on monimutkainen. Hän kirjoitti aiheesta Luken blogissa jo vuonna 2015.

– Tiedeyhteisö on varsin yksimielinen siitä, että kala tuntee kipua ja reagoi siihen. Mutta siitä ei ole yksimielisyyttä, tunteeko kala kärsimystä, Vähä kertoo.

Ihmisen tietoinen kärsimyksen tunne syntyy aivokuoren neokorteksissa, joka taas puuttuu kaloilta. Siksi on ajateltu, että kala ei voi olla tietoinen kärsimyksestään.

Ilkka Mäkinen / IS

https://is.mediadelivery.fi/img/300/52172bde7fad4e80bcc65a3d393c75c0.jpg
Ahven on tyypillinen saalis pilkillä.

Toisaalta kalojen on tutkittu reagoivan kipuun pitkäkestoisesti. Jotkut kalat saattavat kivun seurauksena esimerkiksi menettää ruokahalunsa ja saada muita stressioireita pitkäksi aikaa.

On siis selvää näyttöä siitä, että kalojen tuntoaisti toimii, ja se vaikuttaa niiden käyttäytymiseen.

– Kalojen kykyä tuntea kärsimystä on erittäin vaikea tutkia, koska siltä on vaikea kysyä, mikä on fiilis, Vähä naurahtaa.

Nopein tapa päästää kala päiviltä

Itsekin kalastusta harrastava ja pilkkikisoihin osallistuva Vähä kuitenkin ymmärtää, miksi sääntömuutos hiertää.

– Pilkkikisojen ideahan on saada mahdollisimman paljon kalaa vähässä ajassa. Kalan tappamiseen ja verestämiseen kuluu aikaa.

Vähä kuitenkin puolustaa pilkkiyhteisöä, että hänen kokemuksensa on, että useimmat tappavat ja verestävätkin saaliin heti. Sitä hän tekee itsekin.

Mutta mikä on nopein tapa päästää kala päiviltä?

– Siihen on oikeastaan kaksi vaihtoehtoa. Kopauttaa kalaa päähän napakasti, tai kopauttaa kalan pää jotain vasten. Sitten on napsaista niskat nurin, mikä on ehkä nopein tapa, Vähä kertoo.

Kalan kuoleman varmistaminen ja siten kärsimyksenkin vähentäminen onnistuu verestämällä kala heti napsautuksen jälkeen. Esimerkiksi ahven, joka on pilkkikisojen yleisin saalis, on Vähän sanoin ”sitkeähenkinen” ja sätkii kuoleman jälkeenkin, mutta verestetyn kalan tietää olevan kuollut.

Ja se myös parantaa ahvenfileiden makua.