KOTIMAA 21.4. 21:44

Oikeus: Yksittäiset henkilöt pahoinpitelivät – uusnatsien syyte mellakasta nurin

Toissakesäisessä uusnatsien väkivallassa Jyväskylässä ei käräjäoikeuden mukaan ollut kyse mellakasta.

Poliisin esitutkintamateriaali, Juha Sorri

http://is.mediadelivery.io/img/300/ec07666f0b6b4fc489669bf7938a0229.jpg
Kuva toissakesäisestä mielenosoituksesta ja oikealla asianomistajia saapumassa oikeuteen Jyväskylän Cygnaeustalolle huhtikuussa.
Perjantaina tuomionsa antanut Keski-Suomen käräjäoikeus katsoo, että johdetun väkivaltaisen mellakan sijaan kyse oli vain yksittäisten henkilöiden yksittäisistä pahoinpitelyistä.

Oikeus tuomitsi viisi syytettyä vankeuteen pahoinpitelyistä. Yksi tuomituista, Helsingin Asema-aukion hyppypotkusta tunnettu Jesse Eppu Oskari Torniainen sai ainoana ehdotonta vankeutta. Torniaisen rangaistuksella on mittaa 50 päivää.

Rikokset tapahtuivat Jyväskylän keskustassa 1. elokuuta 2015. Kansallissosialismia kannattava Suomen Vastarintaliike (nykyisin Pohjoismaiden Vastarintaliike) oli hetkeä aiemmin järjestänyt oman, luvallisen tilaisuutensa, marssinut kaupungin halki ja jakanut esitteitään ohikulkijoille.

Tilaisuuden jälkeen noin 20–30 siihen osallistunutta henkilöä marssi kävelykadulle. Pahoinpitelyt kolmea asianomistajaa kohtaan tapahtuivat Sokoksen käytävälle tapahtuneen ryntäyksen yhteydessä.

Sisä-Suomen kihlakunnansyyttäjä vaati yhteensä 22 henkilölle tuomiota väkivaltaisesta mellakasta. Kolme henkilöä syyllistyi syyttäjän mukaan mellakan johtamiseen.

Keski-Suomen käräjäoikeus oli mellakan suhteen toista mieltä. Perusteluissa oikeus katsoo, ettei väkivalta ollut väkijoukon vaan yksittäisten ihmisten tekemää.

Lain mukaan väkivaltaisesta mellakasta voi tuomita henkilön, joka osallistuu teoillaan väkijoukon toimintaan. Kyseisen lain säätämiseen johtaneissa esitöissä todetaan, että ”väkijoukolla tarkoitetaan samassa paikassa olevien ihmisten joukkoa, johon kuuluvia henkilöitä ei voida helposti yksilöidä”. Samassa esityksessä todetaan, että ”kadulla tai pienellä aukiolla, esimerkiksi jonkin rakennuksen edessä, vähemmän kuin sata ihmistä on jo selvästi väkijoukko”.

Oikeus muistuttaa, että alueella on useita valvontakameroita, eivätkä vastaajat olleet naamioituneina.

– Joukko on liikkunut keskellä kaupunkia aikana, jolloin myös muita ihmisiä on ollut runsaasti liikenteessä. Joukossa on ollut alle 40 henkilöä. Nämä seikat huomioon ottaen käräjäoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevaan joukkoon kuuluvat henkilöt ovat olleet helposti tunnistettavissa ja heitä on lukumääräisesti ollut lainkohdassa tarkoitettuun joukkoon verrattuna vähän. Siten kysymys ei ole ollut lainkohdassa tarkoitetusta väkijoukosta, oikeus perustelee ratkaisuaan.

Tuomion perusteluissa pohditaan väkijoukon olemusta enemmänkin lain esitöihin vedoten: ”Väkijoukko eroaa myös kaupungin kadulla vilkkaana liikeaikana olevasta väenpaljoudesta siinä, että väkijoukkoa yhdistää jokin asia. Väkijoukkoon kuuluvat ihmiset tuntevat kuuluvansa tällaiseen joukkoon.”

Oikeus katsoi, että yksi kolmesta mellakan johtamisesta syytetty mies keräsi syytteen mukaisesti joukkoja kasaan ennen pahoinpitelyitä käsimerkein. Koska joukkoa ei kuitenkaan katsottu väkijoukoksi ja koska kokoaminen tapahtui ennen väkivallan käyttöä, ei rikoksen tunnusmerkistö täyttynyt.