KOTIMAA 12.2.2016 18:33

Näin Suomi on varautunut Venäjän ohjusuhkaan – ”Tuhannen kilon pommi on tehokkain vastalääke”

PUOLUSTUS Suomi kykenee iskemään Venäjän uusimpia ilmatorjuntaohjuksia vastaan jos tähtäys vain on kunnossa, arvioi ilmavoimien entinen komentaja.

Suomen asearsenaalista löytyvä ohjus toimii tehokkaasti Venäjän uusimpia ilmatorjuntajärjestelmiä vastaan – jos se vain löytää maaliinsa, sanoo Ilmavoimien entinen komentaja, kenraaliluutnantti Matti Ahola.

Ahola varoitti perjantain Ilta-Sanomissa vakavasta uhasta, jonka Venäjän uusimmat ilmatorjuntajärjestelmät muodostavat kriisitilanteessa Suomen puolustukselle. Aholan mukaan Suomella ei olisi tosipaikan tullen resursseja tuhota Venäjän ohjusjärjestelmiä, jotka estäisivät tehokkaasti lentotoiminnan isossa osassa Suomea.

Reuters

http://is.mediadelivery.io/img/300/3e02be6244ca464393e22e4b2d22eb2c.jpg
S-400-ohjus lähdössä ilmaan Venäjän Astrahanissa.

Venäjällä on käytössään erittäin kehittynyt S-400-ilmatorjuntajärjestelmä, jonka ohjukset kykenevät iskemään lentokoneita vastaan koko eteläisen Suomen alueella jopa 400 kilometrin päässä. Perjantaina Venäläinen uutistoimisto Sputnik kertoi maan saavan pian käyttöönsä vielä tehokkaamman S-500-järjestelmän, jonka kantomatka on peräti 600 kilometriä.

Jutun videolla kerrotaan Venäjän ilmatorjuntajärjestelmistä.

Yhdysvallat ei halunnut myydä

Puolustusvoimissa ilmatorjuntajärjestelmän uhkaan herättiin jo 2000-luvun alussa, ja maaliskuussa 2012 Suomen ilmavoimien Hornetit päätettiin varustaa amerikkalaisilla AGM-158 JASSM (Joint Air-to-Surface Standoff Missile) -ohjuksilla. Lentokoneesta maakohteisiin ammuttavaksi suunnitellun ja häivetekniikalla varustetun JASSM:n toimintamatkan on kerrottu olevan yli 300 kilometriä, eli sen vaikutus ulottuu tarvittaessa pitkälle Venäjän puolelle.

http://is.mediadelivery.io/img/300/6daa1c2473794ac085ab04b00446f2a1.jpg

145 miljoonan euron ohjushankintaa edelsi viisi vuotta aikaisemmin kohu, kun Yhdysvallat oli aluksi haluton myymään kyseistä asetta Suomelle. Lopulta Suomi sai haluamansa ohjukset toisena maana maailmassa ja ennen yhtäkään Nato-maata.

– Pelkona oli tilanne, jossa Suomi olisi ollut kyvytön estämään ryhmittymistä rajan toisella puolella ja vastustaja voinut samalla estää kaiken lentotoiminnan Suomessa tekemättä mitään. Tässä tapahtui suuri muutos, kuvailee Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak.

U.S. Air Force

http://is.mediadelivery.io/img/300/6da70cc0de0743798232e5026470ec60.jpg
Maaliskuussa 2012 Suomen ilmavoimien Hornetit päätettiin varustaa amerikkalaisilla AGM-158 JASSM -ohjuksilla.

Turvallisuuspoliittinen voitto

Syyskuussa 2012 ohjushankinnasta tekemässään raportissa Salonius-Pasternak huomautti kaupalla olleen myös huomattavia poliittisia ja sotilaallisen iskukyvyn tasapainoon liittyviä vaikutuksia.

Hän luonnehti kaupan olleen tuolloin suuri turvallisuuspoliittinen voitto sillä saavutettavan pelotevaikutuksen ansiosta. Puolustusvoimat perusteli hankintaa sen pelotevaikutuksella ja kyvyllä ennaltaehkäistä kriisien syntymistä.

http://is.mediadelivery.io/img/300/7ad2271042d84aaba653388e64ef130b.jpg


Ilmavoimien komentajana vuosina 1995–1998 ja puolustusministeriön kansliapäällikkönä 2000-luvun alkupuolella toiminut Matti Ahola ei ole yhtä vakuuttunut Suomen nykyisestä kyvystä iskeä Venäjän ilmatorjuntaa vastaan, vaikka JASSM-ohjusjärjestelmä tehokas onkin.

– Länsimaat ja Nato lähtevät aina siitä, että kriisitilanteessa ennen oman toiminnan alkamista tällainen uhka poistetaan. Vastalääkkeenä tuhannen kilon pommi on tietysti tehokkain, se poistaa tällaisen ohjusyksikön kerralla rivistä, Ahola sanoo.

Nato-joukkojen välineet paremmat

Muita keinoja ovat ilmatorjuntaohjusten harhauttaminen elektronisilla tai mekaanisilla keinoilla. Tai viime kädessä ohjaamalla kone niin matalalle, ettei ohjus kiinnity maaliinsa. Aholan mukaan Suomessa jouduttaisiin tosipaikan tullen todennäköisesti turvautumaan näihin toissijaisiin keinoihin, sillä JASSM-ohjusten ohjaaminen liikuteltavia ilmatorjuntayksiköitä päin on Suomen järjestelmillä vaikeaa.

– Ne voivat muuttaa asemaansa mahdollisimman usein ja avata tutkansa vasta kun alkavat toimimaan, Ahola kuvailee.

Aholan mukaan amerikkalaisilla ja Nato-joukoilla on maalin paikantamista varten käytettävissään huomattavasti Suomea monipuolisemmat välineet. Hän arvioi, että Nato-maita vastaan Venäjän lopulta melko vähälukuisista ilmatorjuntayksiköistä ei olisi vastusta kovin pitkään.

– Nato-mailla kestäisi 1–3 päivää, niin näitä ilmatorjuntaohjuksia ei enää olisi.