DIGITODAY 20.4. 14:09

Voidaanko Suomeen saada ”oma Snowden”? Näin tiedustelijoiden valvonta aiotaan hoitaa

TIEDUSTELULAKI Tiedustelulakia valmistelleen työryhmän puheenjohtajan mukaan valvojien valvonta on tehty estämään väärinkäytökset.

Lehtikuva

http://is.mediadelivery.io/img/300/1a49e1e6d6e44711a04fed533264ec1c.jpg
Tietovuotaja Edward Snowden toi julkisuuteen amerikkalaisten tiedusteluviranomaisten internet-liikenteeseen kohdistuvan massavalvonnan vuonna 2013.
Amerikkalainen NSA:lle työskennellyt tietovuotaja Edward Snowden nousi maailmanmaineeseen, kun hän toi julkisuuteen amerikkalaisten tiedusteluviranomaisten internet-liikenteeseen kohdistuvan massavalvonnan vuonna 2013.

USA:n tiedusteluviranomaisten mukaan Snowden aiheutti suunnatonta vahinkoa maalleen. Häntä odottaa syyte USA:ssa, jos hän joutuu amerikkalaisviranomaisten käsiin. Nyt hän asuu Venäjällä.

Snowdenin vuotojen tärkeimpiä syitä olivat NSA:n tiedustelussa tapahtuneet väärinkäytökset. Organisaatio ei antanut mahdollisuuksia raportoida väärinkäytöksistä, ja Snowden päätyi kertomaan tietonsa koko maailmalle.

Uuden tiedustelulain myötä Suomi kasvattaa niin rajojensa sisä- kuin ulkopuolella tapahtuvaa tiedustelutoimintaansa. Tietoturvapiireissä on kannettu tiettyä huolta lain valmistelun aikana, mitkä ovat suomalaisten tiedusteluorganisaatioiden mahdollisuudet puuttua väärinkäytöksiin ja tarjota kanavia virheiden korjaamiseksi.

Tiedustelulakiin on sisällytetty parlamentaarinen valvonta eduskuntaan perustettavan tiedusteluvaliokunnan muodossa. Tämän lisäksi tiedustelun laillisuutta perustetaan valvomaan tietosuojavaltuutetun toimistoon sijoitettava tiedusteluvaltuutetun virka.

Tiedusteluvaltuutettu saa muun muassa tehdä tarkastuksia tiedusteluviranomaisten tiloissa, määrätä tietoja hävitettäväksi ja keskeyttää tiedustelumenetelmän käytön.

– Jos joku [valvoja] tekee omiaan, silloin kyse on todennäköisesti rikoksesta. Järjestelmään rakennetaan tiedusteluvaltuutetun valvontatoiminta, joka on varsin kattava. Hän seuraa sitä [tiedustelua] reaaliajassa ja saa tiedon, kun tuomioistuin myöntää tiedusteluluvan, sanoo sisäministeriön osastopäällikkö Kauko Aaltomaa.

Kansalaisten on mahdollista tehdä kanteluita tietosuojavaltuutetulle laittomasta tiedustelun kohteeksi joutumisesta. Aaltomaan mukaan myös tiedusteluviranomaiset voisivat tarvittaessa kääntyä valtuutetun puoleen, jos esimiehet lyövät laimin ilmoitusvelvollisuutensa väärinkäytöksistä.

– Kuka tahansa voi tehdä tiedusteluvaltuutetulle ja kaikille laillisuusvalvojille ilmoituksia siitä, jos toimitaan lainvastaisesti. Tiedusteluvaltuutetulle annetaan tiedustelutehtävissään erityisesti kovat valtuudet selvittää, onko menetelty lainmukaisesti, Aaltomaa muotoilee.