DIGITODAY 20.4. 9:34

Kommentti: Tiedustelulaki ei ole mörkö – ja jos laki ei ole täydellinen, sitä kannattaa vastustamisen sijaan korjata

UUTISKOMMENTTI Tiedustelulakiin kriittisesti suhtautuvienkin kannattaa vastustamisen sijaan miettiä, miten siitä saataisiin mahdollisimman hyvä ja Suomelle sopiva, kirjoittaa toimittaja Henrik Kärkkäinen.

Jussi Nukari/ Lehtikuva

https://is.mediadelivery.fi/img/300/8ea5f5b0431d4b68b935015869cce56b.jpg
Perustuslain muuttaminen ei ole ihan pikkujuttu. Nykyinen perustuslaki on 17 vuotta vanha, ja viimeksi sitä viilattiin viisi vuotta sitten. Tällöin kansalaisaloitteesta tehtiin valtiollisen tason vaikuttamiskeino.

Syitä tiedustelulain tarpeellisuudesta ei kannata tässä listata. Ne näkee valitettavasti nopealla vilkaisulla vallitsevaan maailmantilanteeseen. Ja laki on hyvä olla siksikin, että muussa tapauksessa tiedustelua tehtäisiin ilman lain antamia suuntaviivoja ja sen määrittelemää valvojien valvontaa.

Uusi tiedustelulaki edellyttää perustuslain muutosta, sillä siinä kajotaan yksityisyyden suojaan. Esimerkiksi suunnitellun sotilastiedustelulain 135 pykälästä 7 ei olisi nykylainsäädännön puitteissa mahdollisia.

Isojen kivien siirtely herättää epäilyksiä, etenkin kun nykymaailmassa puhaltavat monissa paikoissa yksinvaltaisuuden tuulet. Kun tiedustelulakia alettiin valmistella, sitä epäiltiin laajasti etenkin yritysmaailmassa, sillä ”urkintalain” katsottiin tekevän hallaa Suomelle.

Nämä epäilykset ovat sittemmin pitkälti hälvenneet. Lakiehdotuksessa tarkasti määritellyt valvonnan ehdot ja aktiivista verkkotiedustelua tekevän Ruotsin jatkuva vetovoima ulkomaisten yritysten silmissä ovat osoittaneet, että tiedustelulaki ei ole sama asia kuin valvontayhteiskunta.

Tiedustelulaki ei ole sama asia kuin valvontayhteiskunta.

Lakia on muotoiltu pitkälti Suomen oloihin sopivaksi – monesta maasta poiketen ihmisten viestintään ei esimerkiksi kohdisteta avainsanoihin perustuvia tekstihakuja. Kukaan ei joudu viranomaisseurantaan siksi, että kirjoittaa sähköpostiinsa sanan ”pommi” – oli se sitten fiksua tai ei.

Tiedustelulaki ja siihen liittyvät perustuslain sorvaukset ovat hyvin valmisteltuja, ja virkamiehet ovat vastailleet liittyviin kysymyksiin kiitettävällä avoimuudella. Eivät toki kaikkiin, sillä esimerkiksi poliisin ja sotilastiedustelun operatiivista toimintaa ei ole tapana käsitellä julkisuudessa.

Kansalaiskeskustelu alkoi heti mietintöjen julkaisemisen jälkeen. Nopeimmat kommentaattorit ovat ehtineet osoittamaan lakiesityksessä olevia puutekohtia tai epäselvyyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi puuttuva korvausvelvollisuus kybertiedustelun mahdollisesti aiheuttamista laiterikoista ja järjestelmävirheistä tai supon tietojärjestelmää koskevan lainsäädännön keskeneräisyys, joka vaikuttaa muun muassa kerättyjen tietojen säilyttämiseen ja luovuttamiseen.

Kaikki nämä kommentit ovat hyödyllisiä, sillä ne auttavat tekemään laista paremman. Jos laki ei ole täydellinen, sitä kannattaa korjata vastustamisen sijaan. Kommentteja tulee vielä lisää, kun lakiehdotus lähtee laajalle lausuntokierrokselle.

Kun kansalaisyhteiskunta säätää tiedustelulain, siitä olisi hyvä tehdä isolla joukolla kerralla mahdollisimman hyvä. Silloin se parhaiten kaikkien tarpeita ja täyttää tehtävänsä – suojelee meitä kaikkia ja tarjoaa mahdollisimman pienen riskin väärinkäytöksiin.