43/50
DIGITODAY
19.4. 15:14

Näin Suomi tiedustelisi verkossa

TIEDUSTELULAKI Uudessa tiedustelulainsäädännössä määritellään, miten Suomen sotilastiedustelu tapahtuisi verkossa.

Sisä-, puolustus- ja oikeusministereille esiteltiin tänään mietinnöt, joihin Suomeen suunniteltava uusi tiedustelulainsäädäntö perustuisi. Tiedustelulaki jakautuisi sotilas- ja siviilitiedusteluun.

Suomi on tehnyt sotilastiedustelua jo pidempään, mutta siitä ei ole ollut yhtenäistä lainsäädäntöä.

Suunnitteilla oleva uusi tiedustelulaki velvoittaisi suomalaiset teleoperaattorit osoittamaan verkoista paikat, joista käsin tietoliikennettä voi seurata. Seurannasta vastaa Puolustusvoimien tiedustelulaitos, joka kerää tietoja sotilastiedustelun käyttöön ja Suojelupoliisin pyynnöstä myös siviilitiedustelulle.

Puolustusvoimien tiedustelupäällikön Harri Ohra-ahon mukaan tietoliikenteen salaus ei ole ongelma. Suomalaisessa verkkotiedustelussa ei käytetä viestiin kohdistuvia henkilöiden nimien tai pommi-sanan tyyppisiä avainsanoja. Sen sijaan tiedustelu kohdistuu viestin tunnistetietoihin.

Ohra-ahon mukaan tiedustelu ei kohdistu kaikkeen Suomen halki kulkevaan tietoon, vaan tarkkaan valikoituun osaan.

– Systeemi toimii siten, että tietoliikenteen keskeltä suodattuu automaattisesti materiaalia kytkentäoperaattorille, joka vie sen sitten meille. Ei siten, että automaattisesti tallennetaan järjettömiä määriä materiaalia.

Automaattinen suodattaminen tapahtuu kaksivaiheisesti. Tuomioistuimelta pyydetään lupa, ja pyynnössä eritellään, missä kohde sijaitsee maantieteellisesti ja kuka johtaa sekä valvoo operaatiota.
  • Jutun päävideolla suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari keskustelemassa tiedustelulaeista ISTV:n studiossa. Alla olevalla videolla Ohra-ahon haastattelu sotilastiedustelulain tiimoilta keskiviikolta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Katso video: Tiedustelulaki – Harri Ohra-aho

Ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan verkossa kulkevaa tietoa. Internetin reitityksestä vastaavan Border Gateway Protocol -tietoliikenneprotokollan tietoja lukemalla saadaan selville viestin reititystietoja, minkä lisäksi selvitetään ip-kokonaisalue sekä autonomisen järjestelmän yksittäinen numero.

– Näistä tiedoista selvitämme teknisesti että onhan tämä se, mitä haemme.

Toisessa vaiheessa tietoliikenteeseen aletaan kohdistaa hakuehtoja. Näillä saatavilla tiedoilla voidaan rakentaa kokonaiskuva kohteesta.

– Pureudumme ohjauskomentoihin ja siihen, mikä on kohteen käyttäytyminen verkoissa ja mitä salausta se käyttää. Siitä jo selviää pitkälti organisaatio. Jos takana on valtiollinen toimija, se ei nauti perusoikeuksien suojaa.

Tiedustelua myös ulkomaille

Maan rajojen sisällä tapahtuvan valvonnan ohella suomalaisen sotilastiedustelun toiminnot voivat yltää jatkossa myös ulkomaisiin tietokoneisiin ja tietojärjestelmiin. Tällöin puhutaan vakoiluohjelmista.

– Se on tietojärjestelmätiedustelua. Se on ulkomaantiedustelun yksi osa, Ohra-aho vahvistaa.

– Sillä ei ole kytkentäpintaa suomalaisten yksityisyyden suojaan, sillä se tapahtuu aina ulkomailla.

Ulkomaille kohdistettaviin operaatioihin ei tarvita tuomioistuimen lupaa, koska niillä ei ole toimivaltaa ulkomailla. Päätökset ovat tiedusteluviranomaisten, eli käytännössä Supon tai sotilastiedustelun päällikön käsissä. Ulkopoliittisesti arkojen tiedustelukohteiden tapauksessa keskustellaan muiden viranomaisten kanssa.

Ohra-ahon mukaan kyberturvallisuus ja tietoverkkotiedustelu ovat Puolustusvoimien vahvoja painopistealueita lähivuosina. Tiedustelutoimintoihin ollaan rekrytoimassa lähiaikoina merkittäviä määriä henkilökuntaa, mutta lukumäärät ovat salaisia.

– Se on eräs suurimmista satsauksista. [...] Olemme saamassa uudelleenkohdennuksena prosentuaalisesti erittäin suuren määrän henkilöstöä.