DIGITODAY 19.4. 14:26

Uusi tiedustelulaki: Näin Suomi voisi vakoilla Venäjän verkkoja

TIEDUSTELULAKI Sotilastiedustelu pääsisi uuden lain myötä käsiksi sekä Suomen kautta kulkevaan tietoliikenteeseen että ulkomaisiin järjestelmiin. Suuri osa Venäjän nettiliikenteestä kulkee Suomen kautta.

Video ei ole katsottavissa laitteellasi.

Suunnitteilla oleva sotilastiedustelulaki antaa Suomelle hyvät mahdollisuudet päästä käsiksi Venäjältä tulevaan tietoliikenteeseen. Suomi sijoittuu maantieteellisesti solmukohtaan, josta on tietoliikenneyhteydet Venäjälle, Viroon, Ruotsiin ja Saksaan.

Venäjältä kulkee hyvin vähän tietoliikennekaapeleita lähteen, mikä tarkoittaa sitä, että suuri osa Venäjän ja myös Aasian tietoliikenteestä kulkee Suomen kautta.

Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö Harri Ohra-aho painottaa, että internetin rakenteesta johtuen tieto voi kulkea mitä tietä tahansa. Hän myöntää uuden lain kuitenkin parantavan suomalaisen sotilastiedustelun asemaa merkittävästi.

– Siinä mielessä kyllä, että onhan Suomi risteävässä kohdassa idän ja lännen välissä. Todennäköisyys on suurempi, että meidän kannaltamme kulkee paljon tietoliikennettä, mikä on myös kansallisen turvallisuuden kannalta merkittävää.
  • Jutun päävideolla suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari keskustelemassa tiedustelulaeista ISTV:n studiossa. Alla olevalla videolla Ohra-ahon haastattelu sotilastiedustelulain tiimoilta keskiviikolta. Juttu jatkuu videon jälkeen.

Katso video: Tiedustelulaki – Harri Ohra-aho

Tiedustelupalveluiden yhteistoiminta perustuu pitkälti tietojen vaihtoon. Koska Suomella ei ole ollut tiedusteluun valtuuttavaa tiedustelulainsäädäntöä, myös Suomen mahdollisuudet tietojen vaihtokauppaan ovat olleet heikot.

Ohra-aho koristaa sitä, että päätöksiä tehdään Suomen etu edellä. Hänen mukaansa on silti tilanteita, joissa etu on yhteinen.

– Me teemme aina kansalliset päätökset asiasta. Ei meillä ole mitään velvoitetta. Mutta jos meillä on yhteinen kohde, ehkä voimme tehdä yhteistyötä. Mutta siitä pitää kummankin hyötyä, etenkin Suomen, Ohra-aho sanoo.

– Siinä pitää aina olla Suomen kansallinen intressi. Ei siten, että olisimme kenenkään alihankkija, Ohra-aho tähdentää.

Kun tiedustelu tapahtuu Suomen rajojen sisällä, siihen tarvitaan tuomioistuimen lupa. Mietinnön mukaan luvat myöntäisi Helsingin käräjäoikeus.

Ulkomaille kohdistettaviin operaatioihin, käytännössä tietojärjestelmiin tunkeutumiseen, ei tarvita tuomioistuimen lupaa, koska niillä ei ole toimivaltaa ulkomailla. Päätökset ovat tiedusteluviranomaisten, käytännössä Supon tai sotilastiedustelun päällikön käsissä. Ulkopoliittisesti arkojen tiedustelukohteiden tapauksessa keskustellaan muiden viranomaisten kanssa.