ASUMINEN 7.10. 16:22

Puoliksi syöty omena voi paljastaa kotipihan kutsumattoman vieraan – pitääkö supikoiria pelätä?

ASUMINEN Supikoirat etsiytyvät syksyllä talojen lähelle etsimään ruokaa. Haitallisesta vieraslajista voi olla vaikea päästä eroon.

All Over Press

https://is.mediadelivery.fi/img/300/b951551953bf4db7a95c432e56701a2d.jpg
Supikoirilla on menossa tankkausvaihe, jolloin ne keräävät energiavarastoa talven varalle. Niille maistuu kaikki marjoista raatoihin ja linnunmuniin.
Hiippaileeko teidänkin pihassanne öisin kutsumaton vieras? Supikoirahavainnot keskittyvät syksyyn, eikä haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu otus ole harvinainen näky pääkaupunkiseudullakaan.

– Viikoittain joku kysyy supikoirista. Nyt niitä on paljon, kun omenat putoilevat puusta, kertoo Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen.

Syksyllä supikoira keskittyy tankkaamaan ravintoa talvea varten ja silloin pihojen marjat ja hedelmät alkavat kiinnostaa kaikkiruokaista eläintä. Etelä-Savon riistapäällikkö Petri Vartiainen kertoo, että Mikkelin ja Savonlinnan seudulla supikoirista tulee kyselyjä silloin tällöin.

Ihmisten suhtautuminen supikoiriin on kahtalaista: osa ruokkii söpönä pitämäänsä eläintä, osa taas haluaisi päästä eroon pihan hiippareista. Ruokkimista eivät Vartiainen ja Laukkanen suosittele, sillä silloin supikoira tottuu ihmiseen.

Suomen supikoirakanta on kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna supikoiria pyydettiin ennätysmäärä, noin 212 500 yksilöä.

Supikoira on kotoisin Itä-Aasiasta ja levinnyt Suomeen 1960-luvulla Neuvostoliitossa tehtyjen istutusten seurauksena. EU lisäsi supikoiran torjuttavien haitallisten vieraslajien luetteloon kesällä. Virallisesti siitä tulee vieraslaji vasta keväällä 2019.

Puoliksi syödyt omenat paljastavat

Supikoira liikkuu vain hämärän ja pimeän aikaan ja päivänsä se viettää suojassa kuusen alaoksien tai rakennusten alla. Sydäntalvella supikoirat saattavat pysytellä pesässään, mutta leutoina talvina ne liikkuvat läpi talven.

Supikoira ei ole erityisen arka.

– Näin syksyllä puutarhan hämärässä voi kiilua silmäpareja, Vartiainen kertoo.

Supikoiran vierailun voivat kavaltaa omenapuiden juurelta löytyvät puoliksi syödyt hedelmät. Karviaispensas saattaa mystisesti tyhjentyä, kun supikoira pentuineen käy illan hämärässä ruokailemassa.

Usein supikoiran paljastaa myös sen tapa perustaa käymälä näkyvälle paikalle. Myös mäyrällä on tapana ulostaa yhteen paikkaan, mutta sen vessa on usein kuopassa.

Anu Karttunen / IS

https://is.mediadelivery.fi/img/300/d9ce395886054758bb54afa847f3b042.jpg
Tältä näyttää supikoiraperheen vessa helsinkiläisellä omakotialueella.

”Suomessa ei ole syytä vielä pelätä”

Mitä haittaa supikoirista sitten on? Marjojen ja hedelmien rosvouksen lisäksi ne voivat levittää kapia lemmikkieläimiin. Supikoira on sitkeä otus, eikä se välttämättä kuole kapiin toisin kuin kettu.

Raivotautia eli rabiesta ei Suomessa ole tavattu vuosikymmeniin, mutta supikoira on yksi taudin levittäjistä. Supikoira voi olla myös ihmiselle vaarallisen myyräekinokokin eli heisimadon kantaja, vaikka ekinokokkia ei olekaan vielä tavattu Suomessa. Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä sen sijaan on.

Jos myyräekinokokki eli heisimato leviäisi Suomessa, pitäisi jatkossa metsämarjat ja sienet keittää ennen käyttöä. Myyräekinokokin hoitamiseksi ei ole lääkettä, vaan ihminen kärsii siitä lopun elämänsä. Tauti on hengenvaarallinen.

– Suomessa ei ole syytä vielä pelätä, rauhoittelee Vartiainen mutta kehottaa välttämään marjojen keräämistä supikoiran jätöskasojen läheltä.

Lemmikeille supikoirista ei pitäisi olla vaaraa.

– Käytännössä supikoira väistää koiraa, ja tiettävästi kissakin on onnistunut ajamaan supikoiran pois pihapiiristä, Vartiainen kertoo.

Taajamassa supikoirista on vaikea päästä eroon

Supikoiria näkee etenkin syksyllä paljon teiden varsilla auton alle jääneinä. Kyseessä ovat nuoret yksilöt, jotka ovat lähteneet etsimään uutta kotia. Supikoira voi saada jopa 16 pentua, mutta niiden kuolleisuus on ensimmäisen elinvuoden aikana noin 87 prosenttia.

Supikoiria pyydystetään pääosin loukuttamalla. Taajamissa supikoiran metsästäminen on kuitenkin melko hankalaa. Esimerkiksi Helsingissä supikoiran hävittämiseen saa käytännössä apua vain eläinsuojelullisilla perusteilla, jos eläin on selvästi sairas, loukkaantunut tai avuttomassa tilassa.

Helsingin alueella voi soittaa pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikköön. Käytännöt ovat paikkakuntakohtaisia. Yksityisiltä tuholaistorjuntafirmoilta voi ostaa ammattipyytäjän palveluita.

Paula Laukkanen ohjeistaakin mieluiten varautumaan ennakolta supikoirien varalta ja välttämään avokomposteja. Marjapensaat kannattaa suojata ja omenat kerätä maasta ennen kuin supikoira ehtii paikalle.

Kommentti: Supikoiran kanssa samalla puolukka-apajalla

Käykö joku naapuri kakkimassa meidän pihaamme?

Viime syksynä havahduimme siihen, että kotipihamme nurkassa kohosi läjä ehtaa sontaa. Koiraa emme epäilleet, sillä sen verran puolukkaisia olivat pökäleet.

Samalla selvisi, kuka oli tyhjentänyt hartaasti vaalimani puolukka-apajat.

Emme onnistuneet näkemään vilaustakaan kakkivista naapureistamme ennen kuin eräänä iltana myöhään syksyllä. Olimme menossa nukkumaan ja sammuttaneet jo valot, kun huomasimme ikkunasta, että kallion päällä katulampun valossa istui joku kissaa suurempi eläin. Supikoira.

Kun silmä tottui pimeään, huomasimme liikettä kauempana. Siellä oli toinen. Ja kolmas ja neljäs. Koko supikoiraperhe.

Tämän kesän aikana supikoirajengi on kasvanut entisestään ainakin vessan koosta päätellen. Pihapiirimme valtaa öisin karvaturriporukka, joka mahdollisesti levittää tauteja ja saattaa tartuttaa kapin kissaamme, eikä se tunnu oikein mukavalta. Kun lapsi napsii pihapiirin pusikoista marjoja, onko supikoira hamunnut niitä suullaan edellisyönä?

Ja ne puolukat. Ne keräsin tänä syksynä puoliraakoina parempaan talteen.

Anu Karttunen